28.10.2008

Omaksi iloksi.



Joissain kaupoissa paperoidaan kauniisti. Myyjät pakertaa ajatuksella valituista papereista ja nauhoista kauniita paketteja. Jos arvelen saavani kauniin paketin, pyydän sellaista - vaikka ostos olisi itselle. Vaikka ostos olisi pieni.

"Tuleeko tämä lahjaksi?" Tulee, nimittäin minulle. Kotona sitten avaan paketin varovasti, säästän paperit ja nauhat jos sattuu huvittamaan. Aivan niinkuin mukana olisi vähän yllätystäkin!

Polveni eivät suoranaisesti tärisseet tuon Pentikin lautasen edessä, mutta takana oli viikkoja kestänyt Sen Täydellisen Lautasen metsästys ja ulkona satoi. Olen heikkona tuon väriseen lasiin. Nyt ymmärrän olevani vakavasti kiinnostunut hankkimaan noita lisää - niitä oli isompiakin.

Ja nekin tulisivat lahjaksi, tottakai!

12 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Lahjoja on kiva antaa, mutta en voisi väittää, etteikö niitä olisi myös kiva saada! Hienon värinen lautanen. Meillä on noita samanlaisia lautasia, mutta värittöminä/läpinäkyvinä. Pidän myös lautasen muodosta ja epätasaisesta pinnasta.

Laura Proust kirjoitti...

Erittäin kannatettava ajatus, tuo itselahjonta! Sitä paitsi omat lahjat ovat usein parhaita :)

maijja kirjoitti...

Anne; ihastelin myös niitä kirkkaita, olin vähän aikaa kahdenvaiheillakin. Meripihka voitti kuitenkin. Ja tosiaan pinta on ihana! Kohta mullon myös hedelmävati...

Nuttu; Aivan totta - ei tarvitse esittää ilahtunutta ;). Minun ei kyllä tarvitse yleensä muutenkaan, ja oon kuullut että mulle on kiva antaa lahjoja. Jeejee, tänne vaan!

Raudaskylän kyläyhdistys kirjoitti...

Meillä on samanlainen. Arvaat varmaan, että sellainen puolukan punainen.

Kiitos myös vinkistä, laitoin mieleen. Sinulle on tosiaan ihana antaa lahjoja. Ja ihana myös sinulta lahja saada. Joskus vain tuntuu, että sopivan lahjan löytäminen on aika haasteellista. Rima on korkeammalla silloin kun saajana on Maijja

Anonyymi kirjoitti...

Onpa herkullisen värinen lautanen ja erityisesti tuo viimeinen kuva on ihana. Tykkään valosta ja liikkeestä.

Heh, mulla on kaveri jolla on tapana jotain erityistä itselleen ostaessa pyytää se pakettiin. Kerrankin olin kirjakaupassa hänen kanssaan, ja nauratti kun kaverini taas kerran pyysi pakettia ja myyjä kysyy tuleeko kirja tytölle vai pojalle ja kaverini ilmeenkään värähtämättä vastaa että tytölle. (sitten tuli tietysti punaista lahjanauhaa. Oikeampi kysymys olisi ollut tietysti kysyä lahjan saajan mieliväriä - vauhkoan aina kun ihmiset tekevät johtopäätöksiä sukupuolen perusteella, mutta tämäpä meni jo aiheen ohi)

Liivia kirjoitti...

Muakin kiehtoo tuon värinen lasi. Paketoiminen myös.
Ja itselle lahjan ostaminen. Olen jo useana jouluna hankkinut lahjan itselleni, pyytänyt paperiin ja avannut vasta aattona.
Ja ulkomailla pyydän kaiken lahjapakkauksiin, voi saada jännittäviä lisiä paketointivälinevarastoon.

himalainen kirjoitti...

Usein myös nyökkäilen "lahjaksiko?" kysymykseen pilke silmäkulmassa kyllä. Kotona se oikeasti tuntuukin lahjalta, kun saa avata kaunista pakettia. Mutta joskus tulee surku, kun myyjä on käyttänyt paljon aikaa kauniiseen pakettiin ja ihania papereita, ja sitten lopuksi vetäisee karusti ison teippipläjäyksen keskelle pakettia, ja ehkä vielä varmistusteippaus viereen ja toiseenkin kulmaan. Voih.. vaikea edes säästää paperia silloin.

maijja kirjoitti...

Tiiina; Jaa vai punainen ;)
Kohta nähdään - ja sittenkin on lahjoja ees sun taas.

maikki; voi tuosta värijutusta saiskin tosiaan keskustelua aikaan! Minustakin se on verrattain ärsyttävää.

Liivia; hyvä vinkki - nyt kun vielä pääsis ulkomaille ;)
(onkohan joulupukki kuulolla?)

himalainen; tämäkin oli muuten hyvin teipattu, mutta onneksi ei laittanut sellaista PENTIK-tarraa keskelle arkkia!

leena kirjoitti...

Kauniin väristä lasia tosiaan. Harmi että meillä on liikaakin astioita...

Minäkin ostan itselleni joskus lahjoja, jotka pyydän pakettiin. Välillä täytyy palkita itsensä, kun on tehnyt jotain ja joskus vaan vähän hemmotella :)

Sanna Tallgren kirjoitti...

Minulla on kirkas, se isompi. Olen vähän värivammainen :) Pentikin laseja on tuikkukuppeina kaikenmaailman väreissä ja röpöläisinä sekä sileinä. Minusta on ihana katsoa, kun ne Pentikissä paketoivat juttuja. Se on jotenkin taiteellista ja viehättävää.

Kaappisi on myös kiva! Ja kuvasti ihania, ihania, ihania. Niihin ei kyllästy ikinä!

maarit kirjoitti...

Ai meitä on muitakin:) Pyydän usein omat ostokset lahjapakettiin ja varastoin useimmiten laatikot, paperit ja nauhat käytän sopivassa tilanteessa osin uudelleen.
Unelma olisi joulutyö lahjapakkaamossa, tykkään väkertää paketteja ja pidän lahjojen antamisesta enemmän kun niiden vastaanottamisesta.

Anna Emiliaana kirjoitti...

Mä oon luullut olevani ainut, joka tekee noin! Pyydän aina ppaketoimaan, jos tiedän saavani kauniin paketin. Koska se on mun-lahja-mulle! Ja kotona esitän yllättynyttä, oih miten kaunis. Mies nauraa välillä.. Muttei siinä ol mitään naurettavaa. Joo, ja mul on toi sinisenä.